Koira, joka loukkaa itsensä liian usein

Blogiani edes hieman pidempään seurannut on luultavasti huomannut, että laumassani asuu yksi koira, joka loukkaa itsensä usein. Devin on lauman nuorin jäsen, täytti maaliskuussa 4 vuotta. Devinillä on joka vuosi ollut vähintään yksi traumaperäinen loukkaantuminen. On ollut anturahaavaa, lihasvammaa, venähtäneitä varpaita ja lohjenneita kynsiä.

Saikut pistävät irvistelemään.

Viime vuoden elokuusta lähtien on tuntunt olevan yhtä alamäkeä. Tässä kooste vammoista sitten elokuun lopun:

1. Liukastuminen toko-treeneissä kostealla nurmella aiheuttaen jonkinlaisen lihas- tai muun pehmytkudosvamman oikeassa etujalssa olkapään seudulla, luultavasti lihasrevähdys kyseessä. Oireena ajoittainen ontuma levon jälkeen. Oli käyntejä niin fysioterapeutin (Patricia Hirn) kuin ortopedin (Mikael Morelius) luona. Meni pari kuukautta ennen kuin oli kunnossa. 
2. Oikean takajalan ajoittainen ontuma marraskuussa, alkoi agility-treenien jälkeen. Treenit keinonurmella Ojangossa, yksi osittainen kaatuminen ja yksi epäonnistunut lähestyminen A-esteelle. Ortopedi (Mikael Morelius) paikallisti ongelman oikean takajalan 4. varpaan 1. varvasniveleen. Luultavasti venähdys. Meni kolmisen kuukautta ennen kuin uskalsin kokonaan lopettaa varpaan tukemisen.
3. Liukastimunen ja/tai kaatuminen (?) lenkillä helmikuussa aiheuttaen ajoittaisen ontuman levon jälkeen vasemmassa etujalassa. Ilmeisesti lihasvamma lavan seudulla. Hoidettiin hieronnalla (Tytti Kuusela) ja fysioterapialla (Patricia Hirn). Vaati 2-3 viikon saikun.
4. Uusin vamma löytyy oikeasta etujalsta, aluksi selvää/pahaa ontumaa. Alkoi lenkillä/lenkin jälkeisen levon jälkeen, edellisenä päivänä oli toko-treenit JAU Areenalla, muttei silloin oireillut. Käytin Devinin ortopedilla (Mikael Morelius) maanantain 10.4. Devin reagoi 2. varpaan 1. varvasnivelen venytykseen, kyseessä luultavasti varpaan venähdys. Katsotaan miten pitkän saikun vamma vaatii. Lähdemme nyt ensin liikkeelle parin viikon remmilenkkeilyllä sekä varpaan suojaamisella.

Onko sinulla kokemusta koirasta, joka loukkaa itsensä näin usein? Onko koiran kääriminen kuplamuovioon ratkaisu ongelmaan, vai löytyykö muita vaihtoehtoja? 

Devin on arjessa usein raju liikkeissään, mutta treenatessa (toko, agility) ei ole mitenkään hurjapää. Devin unohtaa toki välillä (agility-)treeneissä katsoa eteensä, mutta pahempia törmäksiä ei siellä kuitenkaan ole juuri tullut, varsinkaan viimeisenä vuotena. Lenkeillä Devin juoksee usein täysillä eteenpäin ja tekee lukkojarrutuksen samalla, kun kääntyy 180 astetta ympäri ja pysähtyy. 

Pidän aina huolta lämpästä ja jäähkästä ennen/jälkeen vapaana juoksuttamista tai treenaamista. Käytän säännöllisesti hyvällä fysioterapeutilla. En annan juosta vapaana, jos on liukasta. Ruokinta lisäravinteineen on kunnossa. Tehdään fyssarin ohjeiden mukaan kehonhallintaa/jumppaa. Ei treenata kohtuuttomia määriä. Pidetään treenitaukoa sekä vapaapäivä. Pidän kynnet lyhyinä. Tarkkailen liikkeitä päivittäin. Mitä voin vielä parantaa tai tehdä toisin? Muuta kuin kääriä kuplamuoviin.